22. lokakuuta 2008

Onnenkoru :)



Katina 6v, halusi eilen askarrella jotakin. Mä vaan siihen et siinähän niitä on kamoja levällään, anna mennä. Tunnin verran neiti istui ja ähersi ja tuli sitten mun luo :"kato tää on semmonen onnenkoru, et jos oot ärttynen tai muuten vaan pahalla päällä, laita tää aina käteen niin tuut hyvälle tuulelle". Ihana lapsi :)

Taitaa tytär tietää äitinsä aika hyvin...mitä enemmän kiiltää ja kolisee, kyllä äiti tykkää!!!





Iso puuhelmistä tehty kaulakoru on laitettu osiin, maalattu kaikki helmet kultamaalilla, pujoteltu rautalankaan ja vualaa!! Onnenkoru on valmis :)
Tuunausta parhaimmillaan :)

3 kommenttia:

tinttarus kirjoitti...

Tuolla lailla toimivan korun voisin minäkin ottaa....
Ihana ajatus omalta lapselta.
Lapset ovat varsin elämänviisaita pienestä iästään huolimatta. Lapsenuskoa voisimme me aikuisetkin ammentaa. Koru sai minut hymyilemään....mahtaisiko siispä toimia niinkin, että kun tämä äitsykkä täällä ärtyy, niin HUPS korusi ajtuksiin ja taas jaksaa hymyillä hyvällä tuulella!
Upeaa!

Krisse kirjoitti...

Ihana koru ja ihana lahja..

Minulle nuorin lapsenlapseni askartelee kaikkea mukavaa. Kerran kun kinasin Pappansa kanssa tyttö meni ja tekaisi verhonpalasta hunnun. Tuli meidän luo ja sanoi, tässä huntu Mummille että voitte mennää uudelleen naimisiin kun kinasitte...

Avioerolapsen mietteet tuollaisia...

Hyvää lokakuun loppua toivottaa Krisse.
Sinulla on ihana blogi.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitoksia Teille Ja kiva kun kommentoitte :)
Lapset vaistoavat kaikenlaisia pohjavirtoja ilman varsinaista päällä olevaa tilannettakaan, ja omani varmaankin tajusi että äiti on nyt tosi väsynyt ja jotenkin voisi ilahduttaa...
Ilomielin voin jakaa onnenkorun kanssanne :)

Kiitos Krisse, blogini on vielä niin raakile, että katsellaan mihin tämä tästä vielä muotoutuu...mutta kehusi kyllä kannustaa :)